FINT LAND

posted in: Yleinen | 0

”Suomi 100” on osuva kiteytys ja juhlavuosi on paikallaan, mutta Suomi on paljon enemmän. Hieno maa, ”Finlandi” esiintyi ensimmäisen kerran kartoissa 600 vuotta sitten. Yhtenäinen Suomi toteutui kuitenkin vasta 1809, kun meistä tuli Venäjän autonominen suurruhtinaskunta. Itsenäisyyden 100 vuottakin on tuoreessa tutkimuksessa saanut reunahuomautuksen. Vuonna 1918 sopimukset Saksan kanssa menivät pitemmälle kuin mikä suvereenille valtiolle kuuluu.

Historian unohtaminen on suuri vahinko. Kannattaisi ainakin tietää meidän suurvalta-aika 1617-1721, jolloin valtakuntaamme kuuluivat myös Viro, osia Latviasta, Norjasta ja Saksasta sekä Pohjois-Amerikan ja Afrikan siirtomaat. ”Nousu suurvallaksi olisi ollut mahdotonta ilman itäisen osan resursseja”, todistaa historioitsija Peter Englund. Olimme samaa maajoukkuetta. Ken tuntee ruotsalaiset ja ranskalaiset, tietää mikä merkitys menneellä suurvalta-asemalla yhä tänä päivänä on. Se istuu dna:ssa ja näkyy itsevarmuutena ja uskona onnistumiseen. Kaikki on mahdollista. Golfin maailman kärkeen kuuluu kaksi ruotsalaista; paras suomalainen on 218. ”Haluatko miljonääriksi”-kisassa suomalaiset luovuttavat aiemmin. Saksa miehitti viime sodissa Ranskan, mutta se ei estänyt ranskalaisia tunkemasta itseään voittajien allekirjoitus-seremoniaan.

Käsittämättömän urhea itsenäisyystaistelu talvi- ja jatkosodissa tarjosi toisen tilaisuuden jalostaa historia kansalliseksi itsetunnoksi. Sotivista pääkaupungeista vain Lontoo, Moskova ja Helsinki jäivät miehittämättä, mitä Stalin Jaltan konferenssissa arvosti. Vaan mitä teki Suomi? Kekkosen aikaan ei sotaveteraaneja juhlittu. Ääneen pääsivät taistolaisnuoret, joille Neuvostoliitto meni isänmaan edelle. Missä ovat kymmenet suomalaiset tv-sarjat, viime sotien sankaritarinat? Yhtä ja samaa Tuntematonta veivataan aina uudestaan. Muun maalaisia sotasarjoja kyllä tulee. Jopa Norjasta.

Valoa on näkynyt viime aikoina. Uusi nuori sukupolvi perustaa yrityksiä ja voittaa joukkuelajeissa. Olisiko Nokian menestyksen hedelmiä. Näihin nuoriin pitää uskoa. Liiaksi kuulee juttuja nuorten, varsinkin kaksikielisten maastamuutosta. Syy lähtöön voi hyvinkin olla Herra Ylpön tiivistys: ”Halla ja Halla-aho.”