Yritykset hakevat parhaita käytäntöjä eri aloilta, ympäri maailmaa. Benchmark on nopea, halpa ja varma tapa tehdä uudistuksia. Jos poliitikkomme toimisivat samoin, he voisivat löytää seuraavaa.
Kanadassa maahanmuutto ja työvoimapula eivät aiheuta päänsärkyä. Kanada hankkii itsekkäästi tarvitsemaansa työvoimaa maahanmuuton avulla ja varmistaa samalla kotouttamisen sujuvuuden.
Tanskassa työttömyys on alhainen, vaikka irtisanominen on helppoa ja työttömyysturva lyhyt. Aktiivinen työnvälitys on ratkaisu. Yhdellä virkailijalla on siellä 12 työtöntä, kun meillä luku on 166.
Ruotsissa ja Saksassa paikallisella sopimisella voi välttää tehtaan sulkemisen, kun henkilöstöllä on edustus hallituksessa. Puhun kokemuksesta; olen sellaisen hallituksen puhetta johtanut molemmissa maissa.
Tanskassa yleislääkärit ovat ammatinharjoittajia, joilla on oma väestöpohja ja alue, jossa hän hoitaa kaikki, myös työssäkäyvät. Jonoja ei ole, lääkäri tuntee potilaansa, jolla on valinnan vapaus. Ei ole eriarvoisuutta, jonka suurimmat syyt meillä ovat työterveys ja kahtiajako julkisen ja yksityisen välillä. Tanskan parlamentti teki mitä piti ja vähensi radikaalisti kuntien lukumäärän alle sataan.
Suomessa sotea on yritetty tehdä kaksitoista vuotta ja seuraavaksi piti tehdä sotu, toinen mammutti. Ministeriö jo ilmoitti, että on mahdotonta samanaikaisesti valmistella sekä sotea että sotua. Poliittiselle teatterille voisi nauraa ellei muistaisi, että piikki on auki ja laskun maksan minä, veronmaksaja. Julkisen sektorin kalleus myös syö yritysten kilpailukykyä.
Jos benchmark on niin oiva tapa, niin miksei poliitikot käytä sitä? Riippuvuus etujärjestöistä, vaalirahoittajista, vaikuttaa ja ”not invented here” (ei keksitty täällä) ilmiö.
Näitäkin puhuimme, kun vietin päivän artonyberginä ja vedin paneelin, johon osallistuivat alansa huiput: filosofi, kirjailija ja kansanedustaja. Olo panelistien rinnalla oli kuin Luxemburgin ulkoministerillä, joka kansainvälisen konferenssin cocktaileilla kiilasi itsensä Kiinan kollegan kylkeen ja muita katsellen totesi: ”Mahtavaa. Tässä me kaksistaan edustamme koko maapallon väestöstä yhtä neljäsosaa!”
