Porvoon profiili kirjakaupunkina on mukavasti nousussa. Kulttuuritalo Grand jatkaa lauantaina 11.10.2025 viime syksynä alkaneita kirjamessuja, jossa paikalliset kirjailijat ovat hyvin esillä. Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö kartoittaa parhaillaan mahdollisuutta järjestää isot kansainväliset kirjamessut Taidetehtaassa helmikuussa 2027.
Satu Rämö on lainaus- ja myyntilistojen ykkönen, mutta kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokas hän ei ole, minkä hyvin ymmärrän. Sen sijaan en ymmärrä, miksi Finlandia annetaan samalle kirjailijalle useasti. Hyviä kirjoja on niin paljon ja niiden mittaaminen ei ole mitään pituushyppyä. Finlandia jaetaan kalenterivuoden lopussa, mutta itselleni kesäloma on hyvä kirjavuoden katsastuskohta. Oma otokseni, uutuuskirja viikossa, olisi palkinnut joko Lars Sundin väkevän trilogian päätöksen ”Vaasan prinsessa” tai Markus Nummen viisas ”Käräjät”, joista kumpikaan ei ollut edes ehdolla. Tommi Kinnunen sentään sitä oli. Usein hyvä lukukokemus johtaa kirjailijan aiemman teoksen lainaamiseen ja myös Nummen ”Karkkipäivä” on hieno. Käännöskirjoista vuoden suositukseni on aina mainion Nina Lykken ”Emme ole täällä pitämässä hauskaa.”
Tietokirjoista nostan esiin kolme. Risto Murron ”Miksi Suomi pysähtyi?” on epätasainen eikä se oikein vastaa otsikkonsa kysymykseen, mutta se sai paljon ajatuksia liikkeelle. Jäin muun muassa miettimään, että Nokian kännyköitä olisi pitänyt sinivalkoisella sisulla ja rahalla jatkaa. Niin paljon kansantalous on vuoden 2008 jälkeen menettänyt. Mikko Hautalan vahvassa nykymenon katsauksessa ”Sotaa ja rauhaa” on hieno lause: ”Olisi keskityttävä ongelmien ratkaisuun, ei ratkaisujen ongelmiin.” Hautalan runsaan kattauksen myötä minulle valkeni sekin, kuinka huono presidentti Barack Obama oli; mikä vaikutus hänellä on ollut trumpismiin ja putinismiin. Kolmikon viimeisenä mainitsen Merete Mazzarellan, jonka ajattelu puhuttelee ja saa noinhan-se-on-tunteen. Päätteeksi ja esimerkiksi sopinee Mazzarellan kirjasta ”Jotain muutakin kuin tämä” ajatus: ”Uskon johonkin, en usko ei-mihinkään.”
RISTO ANTTONEN
Kirjoittaja on porvoolainen hallitusammattilainen ja teollisuusneuvos
