Pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina on erityisen hyvä ohje nyt koronakaudella. ”Ihmisen keskeisimpiä psykologisia perustarpeita ovat sosiaalinen vuorovaikutus ja tunne oman elämän hallinnasta. Määräys kotona pysymisestä iskee niihin molempiin. Erityisessä riskiryhmässä ovat yksineläjät”, professori Katariina Salmela-Aro sanoo. Nyt on hyvä aika opetella WhatsApp- ja Skype-puhelut, mutta myös soittaa aivan tavallisia puheluita. Maailman puhumattomimmalla kansalla on eniten puhelimia, käytetään niitä.
”Jos katsoo kuiluun liian syvään, se rupeaa katsomaan takaisin”, tiesi Nietzche, ja korona iskee taloutta niin syvältä, ettei sitä pysty edes ennakoimaan. Voimme nyt ainakin tukea paikallisia yrityksiä ja ostaa kotiin tuotavia palveluita.
Suomalainen ei usko ennen kuin näkee. Silti nyt pitää kaikkien meidän uskoa ja totella viranomaisia ja poliitikkoja. (Vaikka pitäisinkin kirjaston automaatit auki.) Viime vuosina usko poliittiseen järjestelmään on rapautunut ja sitäkin hintaa maksamme.
Nationalistijohtajilla Trump, Xi, Putin, Johnson ja Erdogan on paljon samaa: oman kannatuksen ensisijaisuus, vähättely, valeuutiset, syyttely ja kritiikin esto. Trump puhuu sodasta, koska kansa ei sodassa vaihda johtajaa, ja syyttää Obamaa. Trumpille kyse on ”kiinalaisviruksesta”, ymmärrettävästi. Kiinan eläintoreilta kaikki alkoi ja kritiikin vaiennus vauhditti epidemiaa, vaikka Xi nyt pesee kasvojaan. Putin kiirehti perustuslakimuutosta ennen koronaa, pelaa nyt aikaa ja karanteeni voi sopivasti auttaa opposition mielenosoitusten estämisessä.
Pidän Sanna Marinin tyylistä, jota on kuvattu robottimaiseksi. En kaipaa setämäisyyttä. Koronasta voi olla se hyöty, että luottamus ”vanhoihin puolueisiin” palaa ja kansa huomaa, että kansallispopulistiset johtajat ovat keisareita ilman vaatteita. Kun koronakauden vuorovesi laskee, silloin näemme, ketkä johtajat ovat olleet uimassa alasti.
Vanhustenhoidon asiantuntija Sirkka-Liisa Kivelän mukaan yhdessä nauraminen on tärkeää ja ilo on hyvinvointiteko, joka poikkeusaikoina kannattaa muistaa siinä missä käsien pesu ja hihaan aivastaminen. Joten. Onko Suomen yleisin lintu punarinta? – Ei, vaan muutosvastarinta!