KEITÄ ”ME” OIKEIN OLEMME?

posted in: Yleinen | 0

Tenavat-sarjakuvassa Eppu toteaa: ”Olisi tyhmää kantaa huolta huomisesta. Eikö olisi viisaampaa ajatella vain tätä päivää?” Jaska Jokunen vastaa: ”Ei, silloin vaipuisimme vain epätoivoon. Jaksan uskoa siihen, että eilisestä tulee parempi.” Eilisen parantaminen on ikääntyvien ihmisten mielipuuhaa. Suomi-neitokin täyttää ensi vuonna itsenäisenä valtiona100 vuotta. Maamme historia on toki paljon pitempi ja sen tuntemuksen soisi olevan parempi.

Jääkaudella oli lämpimiä taskuja, refugioita, joissa eli ihmisiä. Eteläisen Euroopan refugioista alkoi kansainvaellus pohjoiseen ja 10.000 vuotta sitten Ranskan-Espanjan rajalta tuli Norjan kautta Suomeen vähän väkeä, mutta suurin osa Ukrainan ja Etelä-Venäjän alueilta. Samalta Mustanmeren pohjoispuolelta itäiseen Suomeen vaelsi 5000 vuotta sitten hevosen kesyttänyttä arokansaa, ja tuolloin syntyi maamme kahtiajako läntisiin maanviljelijöihin ja itäisiin metsästäjiin. Noin 900 vuotta sitten Suomen läntiset osat liitettiin Ruotsin valtakuntaan, josta tänne alkoi muuttaa ihmisiä. Suomen itäiset osat kuuluivat Novgorodiin, kun Ruotsi ja Novgorod jakoivat maan Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Myöhemmin Suomen itäinen raja vakiintui pois lukien sen kaakkoista kulmaa, jonka rajalinja kävi Ahvenkoskellakin, Ruotsinpyhtään ja ”ryssän” Pyhtään välissä.

Kansallinen herääminen, suomalaisuus, syntyi vasta 1800-luvulla ruotsinkielisen yliopistoväen johdolla.

Historian perspektiivissä nykyinen pakolaisten muuttovirta on pisara meressä. 10.000 vuoden kuluessa siihen, keitä ”me” olemme, on vaikuttanut huomattavasti väkevämmät eri kansallisuuksien maahanmuutot. Historian valossa ”me” ja ”ne” jaottelua ei voi olla, vaan ainoa tapa on määritellä ”me” aina uudelleen. Jos perussuomi-demokraatit jotain jakoa kaipaavat, niin eroja löytyy itä- ja länsisuomalaisten välillä. Siinä jaottelussa Porvoo kuuluu länteen.

USA:ssa maahanmuuttajat ovat vahvuus. Viiden johtavan presidenttiehdokkaan vanhempi ja yhden isovanhempi on syntynyt toisessa maassa.
Kun olin suuren pörssiyhtiön johdossa, niin silloinen maan yritysjohtajien ykkönen provosoi pienessä piirissä: ”Mainitkaa joku ison pörssiyhtiön johtaja, joka on syntynyt Helsinki-Oulu-linjan itäpuolella?” Yhtä lyhyt taitaisi olla parhaiden presidenttiemme vastaava lista.