Yritän vetää yhteen Suomen natokeskustelun kuusi argumenttia. Ensimmäisenä turvatakuut, Naton 5. artikla. Venäjä uskoo vain voimaan. Natomaahan ei kukaan ole hyökännyt, koska Naton armeija on maailman vahvin ennaltaehkäisy. Onneksi meillä on vahva oma armeija, mutta kun Putin ei empinyt hyökätä … Lue lisää
Kunnioitettu kolumnistikollega Geo Stenius kirjoittaa useasti, tänä vuonna Ukrainaan liittyen. Juuri ennen Venäjän hyökkäystä hän uskoi, ettei Venäjä hyökkää, liikuttelee vain asevoimiaan, mihin lännen olisi pitänyt reagoida asiallisesti. Hän neuvoo, että Venäjää pitää ymmärtää ja sen pienen naapurin ei ole … Lue lisää
Oli antoisaa samanaikaisesti katsoa Tervon ”Kylmän sodan Suomea” ja lukea Alpo Juntusen uutuuskirjaa Paasikivestä. Kekkonen oppi Paasikiven linjan, jonka mukaan itänaapuriin on pidettävä hyvät suhteet, mutta tilaisuuden tullen Suomea on integroitava länteen niin paljon kuin mahdollista. Paasikivi vei maamme YK:hon … Lue lisää
Ukrainan presidentti varoitti Venäjän hyökkäyksestä helmikuussa. Neuvostoliiton panssarit kukistivat Unkarin kansannousun 1956 Melbournen olympialaisten alla. 1968 Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen Mexicon olympialaiset vei huomion. 2008 elokuussa vuorossa olivat Georgian sota ja Pekingin olympialaiset. 2014 helmikuussa Venäjä järjesti sekä Sotsin olympialaiset … Lue lisää
”Se voittaa, jolla on parhaat talentit”, kuuluu kasvuyritysten maailmanlaajuinen motto. Työnantajan mielikuva ratkaisee työpaikan valinnan ja kulttuuri siellä pysymisen. Otsikko viittaa siis yrityskulttuuriin; taide ja kulttuuri sen sijaan ovat olleet koronapolitiikkamme häviäjiä. Jokaisella yrityksellä on oma kulttuuri, jota ei … Lue lisää
Luopuessaan pormestariudesta Kirsi Piha taisi tehdä palveluksen sekä Helsingille että kokoomukselle. Hän valittaa kesän selityksissään (”never complain, never explain”) puolueen oikeistopopulismista ikään kuin olisi ollut pyrkimässä puolueen piirin johtoon. Uskon tietäväni, että Jukka Mäkelällä ja Ritva Viljasella on Espoon ja … Lue lisää
Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen toteutuessa kuntavaalit 2021 on historialliset ja viimeiset ennen kuntien kutistumista tynkäkunniksi. Silti sanotaan, että sote ei liity kuntavaaleihin. Jos milloinkaan, niin nyt kuntavaalit on sotevaalit ja ääni oppositiolle on ääni sotea vastaan. Tämä on äänestäjän … Lue lisää
Mauno Koivisto, Sauli Niinistö ja kumppanit nousivat kansan suosioon valtion kirstun tarkkoina vartijoina, millä oli esimerkkivaikutus koko julkishallintoon ja kotitalouksiin. Nyt valtio maksaa kunnille koronatukea kolme miljardia, vaikka kaksi olisi riittänyt. Porvoo rakentaa elvytysrahalla ulkoilureittejä. Suomen valtio tukee melkein miljoonalla … Lue lisää
Olin kirjoittamassa, että vuonna 2021 ilmastonmuutos toivottavasti syrjäyttää otsikoista pandemian, kun ymmärsin, että kyse on samasta ilmiöstä. Luonnosta lähtevät kriisit yleistyvät, kun ihminen muokkaa ympäristöä. Elämä on mikrobien, kasvien, eläimien (ihminenkin), alkuaineiden, maan, veden ja ilman jatkuvaa vuorovaikutusta, hioutunut miljardien … Lue lisää
Pääministeri S. Marin ensin peräsi yrityksiltä yhteiskuntavastuuta, mistä seurasi ihan tarpeellinen keskustelu, joka laajeni kattamaan myös maan hallituksen ja työmarkkinoiden vastuun. Keskustelun ytimessä ovat työllisyysaste ja palkkarakenne, joista ay-johtajilla ja yritysjohtajilla on erilaiset näkemykset. Suomen työllisyysaste ei ole riittävä, se … Lue lisää
EU:n elvytyspakettia on helppo vastustaa. Jos maksat 6600 miljoonaa siitä hyvästä, että saat 3200 miljoonaa, niin jollain 250 miljoonan tukilisän ”neuvotteluvoitolla” ei ole merkitystä. Talousviisaat myöntävät, että 6600 miljoonaa suoraan kotimaahan maksettuna elvyttäisi paremmin. Siitä hyvästä, että maksamme verot tunnollisesti, … Lue lisää
On oikein korostaa, että iän myötä koronariski kasvaa, ja perussairaita sekä hoivakodin asukkaita tulee suojella erityisesti, mutta ymmärrän kiukun, mikä seitsenkymppisten kohtelusta on seurannut. Hallitus lähetti joka kotiin leijonakirjeen, jonka ohje 70-vuotiaille kuului: ”Älä tapaa muita ihmisiä kasvotusten, ja vältä … Lue lisää
Pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina on erityisen hyvä ohje nyt koronakaudella. ”Ihmisen keskeisimpiä psykologisia perustarpeita ovat sosiaalinen vuorovaikutus ja tunne oman elämän hallinnasta. Määräys kotona pysymisestä iskee niihin molempiin. Erityisessä riskiryhmässä ovat yksineläjät”, professori Katariina Salmela-Aro sanoo. Nyt … Lue lisää
Mitä olisi Rauma ilman Lukkoa tai kuka tuntisi Vimpeliä ilman superpesistä? Tiedän, että yritykset sijoittuvat sinne mistä saa työvoimaa ja työvoiman muuttohalukkuuteen vaikuttaa imago, kuten onko kaupungissa liigatason palloilujoukkue. Hyvä imago näkyy työpaikoissa ja asuntojen hinnoissa. Kuusi miesten palloilulajia: jääkiekko, … Lue lisää
Vanhalle junarakkaudelleni teki hyvää kuulla VR:n toimitusjohtajan Rolf Janssonin ajankohtaisia kuulumisia. Ratoihin investoidaan ympäri maailmaa; Intiassa rakennetaan uutta 6000 km vuodessa, kun Suomen koko rataverkko on 9000 km. Janssonin toivelistan kärjessä ovat pisararata ja pullonkaulojen avaaminen, kun meillä tavarat ja … Lue lisää
Microsoftin perustaja Bill Gates lukee paljon kirjoja. Hänen kuuluisan ”kirjalista kesää varten” kärkipaikalla on Hans Roslingin ”Faktojen maailma”. Roslingista on luontevaa siirtyä toiseen professoriin, Antti Eskolaan, molemmat kun viimeistelivät kirjan juuri ennen kuolemaansa. Eskolan viime syksyn ”Vanhanakin voi ajatella” ja … Lue lisää
Yritykset hakevat parhaita käytäntöjä eri aloilta, ympäri maailmaa. Benchmark on nopea, halpa ja varma tapa tehdä uudistuksia. Jos poliitikkomme toimisivat samoin, he voisivat löytää seuraavaa. Kanadassa maahanmuutto ja työvoimapula eivät aiheuta päänsärkyä. Kanada hankkii itsekkäästi tarvitsemaansa työvoimaa maahanmuuton avulla ja … Lue lisää
Joulun aikaan liittyy lahjoja ja aikaa, parhaassa tapauksessa. Digitalisaatio, ruutuaika, puhuttaa kodeissa, mutta ei vain siellä, kouluissa, töissä, joka paikassa maailman politiikkaa myöten. FAANG (Facebook, Amazon, Apple, Netflix, Google) yhtiöt vaikuttavat arkeemme enemmän kuin tiede, taide, politiikka tai kirkko. Mutta … Lue lisää
Maailman raaka-aineet loppuvat, ilmasto lämpenee, merissä on pian muovia enemmän kuin kaloja. Suomalaisten kulutustahdilla maapalloja pitäisi olla neljä. Lue Maja Lunden ”Mehiläisten historia”, niin saat aavistuksen, mitä tästä kaikesta voi seurata. Mitä voimme tehdä? Kiertotalous (circular economy) on ainakin yksi … Lue lisää
Luin juuri oman oppiahjoni Hankenin tutkimusraporttia Ruotsin ja oman sotemme valinnanvapaudesta. Meillähän oppositio (sdp, ps, rkp ym.) yrittää kaataa soten maksoi mitä maksoi. Näyttää jopa siltä, että lomailu ohittaa urakan loppuun tekemisen. En myöskään ymmärrä, kun oppositio vaatii EU:n notifikaatiota. … Lue lisää
Kuvitelkaa sellaista pörssiyhtiön toimitusjohtajaa, joka ei saa muuttaa organisaatiota, joka ei voi valita eikä vaihtaa omia alaisiaan ja joka ei pysty edes päättämään rahojen ja muiden resurssien käytöstä. Hänellä on tusinan verran hyvin itsenäisiä divisioonia, joiden johtajat omissa siiloissaan osaoptimoivat … Lue lisää
Jos oli viime vuosi sini-valkoinen, niin tästä vuodesta uhkaa tulla puna-valkoinen. Toivoa sopii, että historian käsittelyssä yleistyisi vankka tietopohja, perspektiivi ja humanistinen ymmärrys, kuten Juha Hurmeen palkitussa Niemi-teoksessa. Sen verran olen uutta kotimaista proosaa seurannut, että voin kehua Finlandian valitsijoiden, … Lue lisää
Kun seurasin bulgarialaisessa hotellissa romanialaisia ökyvieraita, niin mietin, että olemme me suomalaiset uskollinen kansa. Oli omien poliitikkojemme puheissa yya-Suomessa paljon liturgiaa, mutta vähäistä se oli näihin Varsovan liiton silloisiin aateveljiin verrattuna. Meillä puheet ovat lähes ennallaan, mutta koko (muu) itäblokki … Lue lisää
Meidän suurten ikäluokkien nuoruudessa yhteiskunnallisuus oli huipussaan. Kaikki oli poliittista, kantaa otettiin ja maailmaa parannettiin osallistumalla. Sen jälkeen maailma on muuttunut yhä yksilökeskeisemmäksi. Oma terveys, ruoka ja perhe ovat nyt keskiössä. Poliittiset tilaisuudet eivät kiinnosta, järjestöt ukkoutuvat, pääluottamusmiehiä ei löydy. … Lue lisää
Pohjoismaiset yhtiöt pärjäävät hyvin, kun kansainvälisesti verrataan omistaja-arvon kasvua. Menestyksen syynä pidetään pohjoismaista hallintomallia, jossa vahva omistaja, vahva hallitus ja vahva johto ovat tasapainossa ja ne toteuttavat samaa strategiaa. Kun esimerkiksi jenkeissä toimitusjohtaja myös johtaa hallitusta, joka on sisäinen, ja … Lue lisää
”Suomi 100” on osuva kiteytys ja juhlavuosi on paikallaan, mutta Suomi on paljon enemmän. Hieno maa, ”Finlandi” esiintyi ensimmäisen kerran kartoissa 600 vuotta sitten. Yhtenäinen Suomi toteutui kuitenkin vasta 1809, kun meistä tuli Venäjän autonominen suurruhtinaskunta. Itsenäisyyden 100 vuottakin on … Lue lisää
Brexit, Trump, Hollanti, seuraavaksi Italia. Sitä varmempi vaalitulos mitä selvemmin äänestäjä voi vastustaa globalisaatiota, maahanmuuttoa ja EU:ta. Ei niin, että tyhmät uskovat helppoheikki-populisteja, vaan teollisuusmaiden keskiluokasta on ihan oikeasti tullut häviäjä. Halpamaat ja teknologia vievät vanhat työpaikat ja uudet palvelutyöt … Lue lisää
Olisi monta hyvää syytä olla seuraamatta urheilukisoja. Kansainvälinen Olympiakomitea, KOK ja muut jättijärjestöt elävät korruptiosta. Niinpä suurimmat tapahtumat, olympialaiset ja jalkapallon MM-kisat on myönnetty Venäjälle, Brasilialle ja Qatarille. Oslo ei enää edes hae kisoja. Doping on koko urheilun mädättäjä. KOK … Lue lisää
Maanantaina 13.6 olin menossa seminaariin, jonka pääpuhuja piti olla valtiovarainministeri Alexander Stubb. Viikkoa ennen, tätä kolumnia kirjoittaessani, Stubb kuitenkin peruutti tulonsa. Kokoomuksella on kymmenen vuotta ollut pääministerin tai valtiovarainministerin salkku. 2011 keskustapuolue oli vajoamassa ja kokoomuksesta tuli ensi kertaa maan … Lue lisää
Kohta vuosi on tehty yhteiskuntasopimusta ja hehkutettu, kuinka Suomi sen mukana joko pelastuu tai uppoaa. Pääministerin sanoin suunnitelma b:tä ei ole. Suomen tilannehan on hyvin huono. Talous ei kasva, koska tänne ei investoida. Mikä pahinta, ero vertailumaihin on seitsemän vuotta … Lue lisää
Tenavat-sarjakuvassa Eppu toteaa: ”Olisi tyhmää kantaa huolta huomisesta. Eikö olisi viisaampaa ajatella vain tätä päivää?” Jaska Jokunen vastaa: ”Ei, silloin vaipuisimme vain epätoivoon. Jaksan uskoa siihen, että eilisestä tulee parempi.” Eilisen parantaminen on ikääntyvien ihmisten mielipuuhaa. Suomi-neitokin täyttää ensi vuonna … Lue lisää
Olin julkisuudelta suljetussa seminaarissa, jossa Ruotsin ex-pääministeri, ikätoverini kertoi, että Melbourne 1956 olivat ensimmäiset olympialaiset, jotka hän muistaa. Silloin sekä USA:n että Neuvostoliiton asukasluku oli 220 miljoonaa. Tänään USA:ssa on 320, mutta silloista Neuvostoliittoa vastaavalla alueella 210 miljoonaa ihmistä. Nykyisen … Lue lisää
Professori Markku Kuisman mukaan Suomi on historiassaan aina ollut Saksan tai Venäjän kyljessä riippuen siitä, kumpi niistä kulloinkin on ollut vahvempi. Kun kansantalouttamme korjataan, niin Saksa olisi Ruotsia parempi malli. Se on Suomen tavoin teknologiamaa ja tavoitteena länsinaapuria haastavampi. Lisäksi … Lue lisää
”Leikkaaminen ei pelasta Suomea, mutta Suomea ei voi pelastaa leikkaamatta”, kiteytti Esko Aho ja paino on virkkeen alkuosassa. Kaiken menestyksen ydin on kannattava kasvu (”profitable growth”). Kannattavaa kutistumista (”profitable shrinking”) ei ole olemassa. Perinteisesti tuotantopäällikkö näkee uhkia ja myyntimies mahdollisuuksia. … Lue lisää
Olen edelleen sitä mieltä, että Kuninkaanportti on paras paikka automarketeille ja kannattaa sitkeästi kysyä ”viisi kertaa miksei?” Työpaikkaomavaraisuuden rinnalle ehdotan yhä kauppapaikkaomavaraisuuden tavoitetta ja katson, että puntit ovat nyt tasan, kun molemmilla kaupparyhmillä on tavaratalot keskustassa ja isot marketit laidoilla. … Lue lisää
Parikymmentä vuotta sitten olin vieraana keski-eurooppalaisen paperitehtaiden omistajan alppihuvilassa, kun isäntä laukoi totuuksia suomalaisten myyntitaidosta: ”Teillä on suurimmat ja nopeimmat paperikoneet ja sitten te vielä myytte halvimmalla, ja jos se ei muuten onnistu, te devalvoitte!” Silloin vielä tuotantovälineet, assetit olivat … Lue lisää
Pekka Kejosen tuoreen teoksen mukaan ”Suomi on Euroopan lähiö. Piste.” Niinkin sen voi sanoa. Suomi oli ensin noin 600 vuotta Ruotsin valtakunnan itäinen osa ja sen jälkeen ennen itsenäistymistään noin 100 vuotta osa Venäjää. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeisen ajan tunnemme … Lue lisää
