VÄKILUKU HYVÄSSÄ JA PAHASSA

posted in: Yleinen | 0

Olin julkisuudelta suljetussa seminaarissa, jossa Ruotsin ex-pääministeri, ikätoverini kertoi, että Melbourne 1956 olivat ensimmäiset olympialaiset, jotka hän muistaa. Silloin sekä USA:n että Neuvostoliiton asukasluku oli 220 miljoonaa. Tänään USA:ssa on 320, mutta silloista Neuvostoliittoa vastaavalla alueella 210 miljoonaa ihmistä. Nykyisen Venäjän työikäinen väestö vähenee seuraavan 20 vuoden aikana 90 miljoonasta 80 miljoonaan. Syitä ovat alhainen syntyvyys ja viina. Tilannetta pahentaa se, että yhä useampi koulutettu nuori jättää Venäjän. Intia, jonka ainoa vahvuus on väestömäärä ja sen kasvu, kärsi aiemmin aivoviennistä, mutta muuttovirta on kääntynyt. Kasvuhakuinen Kiinakin lopetti yhden lapsen politiikkansa. Kannattaa kuitenkin huomata, että vaikka Kiinan kasvuprosentti on kymmenessä vuodessa puolittunut, niin samaan aikaan talouden koko on tuplaantunut, joten kasvun määrä on aiemman kokoinen.

Väkiluvusta ei paljon puhuta, mutta sillä on selkeä yhteys talouskasvuun. Sen sijaan maapallon kestokyvyn kannalta väestön kasvu on suuri uhka. Pahin uhka, sanoo moni muukin ympäristöaktiivi kuin Pentti Linkola. Tästä asiasta ilmastokokoukset vaikenevat. Maapallon ihmiset lisääntyvät yhden Porvoon verran joka viides tunti.

Törmäsin tapaukseen, jossa EU:hun muuttaneella afrikkalaisella miehellä on kotimaahan jääneiden vaimojen ja lasten lisäksi uudessa maassaan jo 14 lasta kahden vaimon kanssa. Mies ei ole töissä. ”Ei halpatyömarkkinoita!”, tyrmää ay-väki Antti Rinteen johdolla. Jos tahtotila sen sijaan kuuluisi: ”Ei työttömyysmarkkinoita!”, niin Suomi kääntyisi 180 astetta oikeaan suuntaan. Käännettä ei tule niin kauan, kun toimeentuloturva on korkeampi kuin vaikeimmin työllistyvän työpanoksen tuottavuus.

Ruotsissa lähes joka neljäs kansalainen on ulkomaalaistaustainen, nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna. Ruotsin työikäisestä väestöstä on töissä 75 ja meillä 68 prosenttia. Tässä on Suomen suurin heikkous. Yhdysvaltojen pakolaiskeskuksen mukaan 69 prosenttia maan pakolaisista tuli toimeen omillaan puoli vuotta saapumisensa jälkeen. Se on huima tulos.

Olen yllä maininnut kuusi kansantaloutta – mihin niistä sijoittaisit rahasi? Aivan. Niin investoijatkin tekevät.