YHTEISET YHTIÖMME
Pohjoismaiset yhtiöt pärjäävät hyvin, kun kansainvälisesti verrataan omistaja-arvon kasvua. Menestyksen syynä pidetään pohjoismaista hallintomallia, jossa vahva omistaja, vahva hallitus ja vahva johto ovat tasapainossa ja ne toteuttavat samaa strategiaa. Kun esimerkiksi jenkeissä toimitusjohtaja myös johtaa hallitusta, joka on sisäinen, ja Saksassa hallituksen lisänä on hallintoneuvosto.
Suomessa on kasvava määrä, yli 2 000 kuntien omistamaa yhtiötä. Kesäkuussa astuu voimaan uudistettu kuntalaki, joka pyrkii soveltamaan pohjoismaista hallintomallia. Ymmärrettävästi yhteisiä yhtiöitämme halutaan johtaa yhtä hyvin kuin yksityisiä. Jos omistaja ja hallitus ovat heikkoja, kuten kunnallisissa yhtiöissä usein on, niin valta on johdolla. Se ei aina johda parhaisiin päätöksiin. Seitsemän osaavaa ja kokenutta ammattilaista tekee paremman päätöksen kuin yksi ammattilainen. Aina. Hyvä hallitus tekee hyvästä toimitusjohtajasta vielä paremman toimitusjohtajan. Hallituksen jäsenen pitää pystyä uskottavasti haastamaan toimitusjohtaja. Parhaimmillaan hallitusjäsenellä on toimialan tuntemus ja tj:n tausta. Uusi kuntalaki määrääkin, että hallitusvalinnoissa on otettava huomioon ”toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus”. Näkyikö tämä kuntavaaleissa? Ei, mutta sen pitäisi näkyä hallitusjäsenten nimityksissä. Boardman Advisors, jonka jäsen olen, ja joka edistää omistamista ja johtamista pro bono, korosti maan ykköslehdessä, kuinka tärkeää konserniohjeissa on huomata, että hallitusjäsenyys ei enää ole kunnallinen luottamustoimi, joten nimitykset tulee irrottaa lautakuntien valinnoista nimitoimikuntaa vastaavalle elimelle. ”Kuntaomisteisten yhtiöiden hallitusten jäsenyys, varsinkaan puheenjohtajuus, ei missään kunnassa saa enää olla edustuksellinen palkkiopaikka.”
Liike-elämääkään ei voi kuin peltoa ylittää, joten olen ruvennut toimitusjohtajille suosittelemaan huoneen taulua: ”Hallituksen pelko on viisauden alku.” Kaiken lisäksi hallituksen valinta on halvin tapa palkata konsultteja.